Siuntion Sanomat

Etusivu » Kuntauudistus

Category Archives: Kuntauudistus

Mainokset

Uusi kuntalaki – Vammaisneuvostojen asema yhdenvertaiseksi kunnan muiden toimielimien kanssa

Jyrki Kataisen (kok) hallituksen aloittaman suuren kuntauudistuksen yhtenä tärkeimmistä osa-alueista on kuntalain kokonaisuudistus.

Nykyinen kuntalaki tuli voimaan vuonna 1995. Eräänä tärkeänä syynä kuntalain kokonaisuudistamiselle on kuntien toimintaympäristön voimakas muuttuminen lain voimassaoloaikana.

Kataisen hallituksen aloittamien suurten uudistamishankkeiden, kuten kuntauudistuksen, etenemiseen on kohdistunut suuria epäilyksiä. Tästä huolimatta Stubbin hallitus on esittänyt eduskunnalle merkittäviäkin askelia kohti hankkeiden maalia.

Mitä tulee kuntalain uudistamiseen, antoi pääministeri Stubbin (kok) johtama hallitus eduskunnalle torstaina 27.11 esityksensä uudeksi kuntalaiksi. Asiasta kertoo valtiovarainministeriön samalle päivälle kirjattu tiedote (188/2014). Tiedotteen mukaan eräänä lakiesityksen tavoitteena on parantaa eri väestöryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon:

Kunnan on esityksen mukaan asetettava nykyisen vanhusneuvoston lisäksi nuorisovaltuusto sekä vammaisneuvosto, joille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Nämä vaikuttamistoimielimet voivat olla myös useamman kunnan yhteisiä.

Vammaisneuvostojen aseman vakiinnuttamisen varmistava säännös on enemmän kuin tervetullut.

Tähän asti vammaisneuvostojen asettaminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Ehkä osittain tästä syystä vapaaehtoisestikaan asetettujen vammaisneuvostojen toiminnalle ei ole annettu riittävää painoarvoa muussa kunnallisessa päätöksenteossa tai nähty niitä luontevana osana kunnallista päätöksentekoa. Jopa vammaisneuvoston olemassaolo kunnassa on saattanut tulla yllätyksenä yksittäisille johtaville virkamiehille.

Uuden kuntalakiesityksen vammaisneuvostoja koskevan valtiovarainministeriön tiedotteen (195/2014) mukaan uudistuksen myötä vammaisneuvostojen asema tulee yhdenvertaiseksi muita väestöryhmiä edustavien toimielimien kanssa. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok) toteaa tiedotteessa muun muassa seuraavaa:

Vammaisneuvostojen asema pitää turvata, koska kunta- ja palvelurakenne muuttuvat samoin kuin väestön ikärakenne. Vammaisilla henkilöillä ja heitä edustavilla järjestöillä on arvokasta kokemus- ja muuta tietoa, jota kunnissa voidaan hyödyntää palvelujen ja muun toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä …

Hallituksen kuntalakiesityksen sisältämän vammaisneuvostojen aseman vakiinnuttamista koskevan muutoksen taustalta löytyy kansanedustaja Arja Juvosen (ps) tekemä lakiesitys ja vastaava toimenpidealoite (47/2014 vp) vammaisneuvostojen saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan nuorisovaltuustojen ja vanhusneuvostojen kanssa ja vammaisneuvostojen saattamiseksi myös lakisääteisiksi.

Siuntion kunnan vammaisneuvosto pitää esittelytilaisuuden AKK:n auditoriossa maanantaina 8.12 (klo 18:15) ennen illan valtuustokokouksen alkamista.


Lue lisää:

Valtiovarainministeriö → Hankkeet → Kuntauudistus

Nykyinen kuntalaki (17.3.1995/365)

Siuntion kunnan vammaisneuvosto

Mainokset

Kuntaliitosten selvitysvelvollisuudelle lopullinen määräaika: mitä tekee Siuntio?

Valtiovarainministeriön torstaille 4.12 päivätystä tiedotteesta ilmenee, että maan hallitus on antanut 4.12 eduskunnalle esityksen kuntarakennelain muuttamiseksi: kuntaliitosten selvitysvelvollisuuden määräaika irrotetaan sote-järjestämislaista ja määräajasta säädetään kuntarakennelaissa.

Hallituksen esityksen mukaan kuntaliitosten selvitykset ja yhdistymisesitykset on tehtävä 29.4.2016 mennessä.

Kuntarakennelaissa turvatut taloudelliset tuet kuntien yhdistymisille voidaan maksaa, jos selvitykset ja yhdistymisesitykset tehdään niille asetetussa määräajassa.

On mielenkiintoista nähdä, miten Siuntio aikoo asemoitua annettuun määräaikaan mennessä kuntarakenneuudistuksen palapelissä.


Lähde: Valtiovarainministeriö

Soten tuotantovastuusta sopu: HUS:ia ei pilkota mutta mihin katosi kuntauudistus?

Vajaa viikko sitten (12.11) Länsi-Uusimaa -lehti räjäytti uutispommin huhumyllyistä, joiden mukaan Stubbin hallitus olisi viime metreillä muuttanut sote-järjestämislain luonnosta. Huhujen mukaan HUS olisi hajotettu. Sen kummemmin HUS:n toimitusjohtaja kuin Lohjan sairaanhoitopiirin johtajakaan eivät olleet tietoisia huhujen todenperäisyydestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi kuitenkin perjantaina 14.11 sopuun tuottamisvastuun määritelmästä, jonka mukaan yksittäinen kunta ei voi toimia tuotantovastuullisena toimijana. Samalla parlamentaarinen ohjausryhmä linjasi viiden järjestämisvastuussa olevan sote-alueen sisällä toimivien tuottamisvastuullisten kuntayhtymien enimmäismäärän seuraavasti (ks. STM:n tiedote, 14.11.2014):

– OYS-erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– KYS-erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään neljä tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– TaYS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään neljä tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– TyKS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään kolme tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– HYKS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään kolme tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

Koko maassa soten tuotantovastuun saa siis korkeintaan 19 (5+4+4+3+3) kuntayhtymää.

Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina 15.11 parlamentaarisen ohjausryhmän ratkaisusta erityisesti Uudenmaan näkökulmasta. Uutisen mukaan HYKS-erityisvastuualueeseen kuuluvalla HUS:lla olisi jatkossa tuottamisvastuu koko Uudellamaalla. HYKS-erityisvastuualueelle muodostuvaan järjestämisvastuulliseen sote-alueeseen kuuluvat Uudenmaan lisäksi myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tuotantoalueet. Helsingin Sanomien (15.11) haastattelema HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén totesi ilahtuneena:

Tämä on erittäin hyvä lopputulos, joka vastaa sekä potilaiden että veronmaksajien etua … Tältä pohjalta on mahdollista toteuttaa hyvin saumattomasti toimivat palveluketjut.

Monet varmasti yhtyvät Aki Lindénin näkemykseen. Ainakin yksi pala näyttää loksahtaneen paikalleen hallituksen uudistusruljanssissa. Sen keskiössä kunnat ovat jo vuosien ajan joutuneet käyttämään energiaansa lukemattomiin raportteihin ja lausuntoihin.

Entäpä menneen Kataisen hallituksen varsinainen kärkihanke: suuri kuntauudistus? Onko kuntauudistus jo käytännössä haudattu? Se on ainakin varmaa, että kuntarakennelaki (ent. kuntajakolaki) ja siihen ympätyt kielilain muutokset astuivat voimaan kesällä 2013.

Tässä välissä kunnat ovat joutuneet loihtimaan erinäisen määrän lausuntoja valtiovarainministeriölle. Kuntauudistukseen kuuluva metropoliuudistus on myös sekoittanut pakkaa Siuntionkin osalta. Lisäksi löytyy samaan kategoriaan kuuluvia alahankkeita ja linjaavia päätöksiä.

Kuntien ja kuntalaisten näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää. Varmaan oli viisas ratkaisu irrottaa sote-uudistus lähes pakonomaisesta kytkennästään kuntauudistukseen ja siirtyä laajapohjaiseen parlamentaariseen valmisteluun. Tuloksia on havaittavissa.

Juuri nyt on meneillään 6. lokakuuta alkanut selvitysavustusten hakuaika vuodelle 2014. Toisin sanoen, valtiovarainministeriöltä on haettavissa avustuksia kuntien yhdistymisselvityksistä aiheutuviin kustannuksiin.

Miten lienee Siuntion laita?

Aikaisemmat linjaukset puhuvat selkeästi lausuttujen kuntarakenneratkaisujen puolesta. Miksi mitään ei tunnu liikahtavan Siuntion osalta?

%d bloggers like this: