Siuntion Sanomat

Etusivu » Paikallispolitiikka

Category Archives: Paikallispolitiikka

Mainokset

Siuntio uudistamassa vanhentuneen rakennusjärjestyksen

Siuntion kunnan nykyinen rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2002. Aika on ajanut auttamattomasti voimassa olevan 13 vuotta vanhan rakennusjärjestyksen ohitse.

Rakennusjärjestys ei muun muassa käsittele tämän päivän rakennustrendejä, kuten aurinkopaneeleja. Se sisältää myös osittain vanhentunutta tietoa.

Kuntaliitto on laatinut kunnille käsikirjan ja ohjeet rakennusjärjestyksen tarkastamiseksi. Kunnassa on käynnistymässä rakennusjärjestyksen uusiminen ja ajantasaistaminen.

Asia on esillä ensi viikon tiistaina 10.2 kokoontuvan ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa (§ 5).

Tarkoituksena on, että asia etenee ympäristö- ja rakennuslautakunnasta kunnanhallitukselle, joka asettaa työryhmän rakennusjärjestyksen uusimiseksi.

Ehdotuksen mukaan työryhmään osallistuvat ainakin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan puheenjohtajat sekä kunnan rakennustarkastaja, maankäyttöinsinööri ja kunnanhallituksen edustaja.

Mainokset

Perusturvalautakunta toivoo alueellista kotouttamisohjelmaa

Siuntion perusturvalautakunta käsitteli eilisessä (4.2.) kokouksessaan valtuustoaloitetta kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi Siuntion kuntaan.

Lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että perusteellinen selvitys tehdään kaikkien kunnan hallinto-osastojen kesken kiintiöpakolaisten vastaanottomahdollisuuksista ja -resursseista.

Kotouttamisohjelman laatimisen osalta perusturvalautakunta esittää, että Siuntion kunta selvittää yhdessä naapurikuntien kanssa mahdollisuudet yhteisen alueellisen kotouttamisohjelman laatimiseksi.

Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 14 kunnanvaltuutettua.

Eräänä pontimena valtuustoaloitteelle on Syyrian vakavan tilanteen aiheuttama humanitaarinen kriisi. Aloitteessa esitetään 10 kiintiöpakolaisen vastaanottamista Siuntioon.


Aiheesta muualla:

Suomen Punainen Risti, Syyria ja lähialueet

Siuntion vuoden 2014 nuoreksi urheilijaksi ehdolla mestaruustason tanssija

Sivistyslautakunta nimeää ensi viikon keskiviikon 11.2 kokouksessaan vuoden 2014 nuoren urheilijan stipendin ja parhaan urheilusuorituksen apurahan saajat. Stipendi ja apuraha olivat haussa 7.1 – 26.1 välisenä aikana.

Hakemuksia vuoden nuoren urheilijalle myönnettävää stipendiä koskien saapui määräajassa kolme (3) kappaletta. Sama määrä saapui myös esityksiä vuoden parhaaksi urheilusuoritukseksi myönnettävään apurahaan.

Vuoden parhaaksi nuoreksi urheilijaksi sivistyslautakunnalle ehdotetaan 12-vuotiasta Mette Palkorantaa, jonka laji on discotanssi.

Perustelujen mukaan Palkoranta on erittäin lupaava nuori tanssija, ja hän on kehittynyt urheilijana viimeisen kauden aikana huomattavasti. Palkoranta on saavuttanut menestystä sekä kotimaassa että ulkomailla, ja päätti kilpailunsa lasten sarjassa muun muassa MM-kisojen voittoon sekä SM-kisojen hopeasijaan.

Vuoden parhaaksi urheilusuoritukseksi ehdotetaan SIF:n C-tyttöjen käsipallon Suomen mestaruutta 2014.

Siuntio hyväksyi yksimielisesti Virkkulankylä Oy:n ja kunnan yhteistyösopimuksen

Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi maanantain 2.2 kokouksessaan Virkkulankylä Oy:n ja kunnan välisen yhteistyösopimuksen. Valtuusto oli päätöksessään täysin yksimielinen.

Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia kaavamuutoshankkeen käynnistämisestä, aikataulusta ja kustannusten jakamisesta sekä myöhemmin tehtävän tonttikaupan esisopimuksen lähtökohdista ja raameista.

Virkkulankylä Oy vastaa kaavoituskustannuksista kokonaisuudessaan.

Hankkeeseen soveltuvan alueen tonttikokonaisuus sijaitsee Haagantien ja Siuntiontien risteyksen tuntumassa. Alue on nyt kunnan omistuksessa ja se on asemakaavassa tällä hetkellä merkitty maa- ja metsätalousalueeksi.

Siuntion kunta

Siuntion kunta

Valtuuston eilen tekemä päätös tarkoittaa sitä, että kaavoitusprosessi voidaan käynnistää. Prosessin kestoksi on alustavasti arvioitu noin vuosi, jolloin hankkeen toteutus voisi alkaa keväällä 2016.

Kunnallistekniikan rakentamisen kannalta suunnitellun alueen sijainti on erinomainen, sillä alue liittyy saumattomasti jo olemassa olevaan rakenteeseen.

Alustavien laskelmien mukaan kunnan nyt omistamasta alueesta saatava maanmyyntitulo on huomattava.

Toteutuessaan hanke loisi Siuntioon paljon kaivattuja työpaikkoja ja lisäisi kunnan työpaikkaomavaraisuutta. Uusia työpaikkoja arvioitu syntyvän useita kymmeniä.

Virkkulankylä Oy:n tarkoituksena on toteuttaa kehittämänsä Virkkulan seniorikylä-konseptin mukainen hanke Siuntion kuntakeskukseen. Konseptin brändillä on tavaramerkkisuojaus.

Konseptin keskeisenä tavoitteena on tarjota lähellä eläkeikää oleville tai jo eläkkeelle siirtyneille pariskunnille tai yksin eläville viihtyisä ja virikkeellinen asumisympäristö. Ajatuksena on lähipalvelujen ja asuinyhteisön puitteissa tarjota asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävä kokonaisuus.

Hanke koostuisi noin 2000 kerrosneliömetrin suuruisesta ja noin 40 asukkaan palvelutalosta sekä noin 5000 kerrosneliömetristä erilaisia asuinrakennuksia ja ryhmäkodeista, joissa olisi asuntoja noin 120 asukkaalle.

Vastaavanlaisia yhteisöllisiä senioriasumisen ratkaisuja on Euroopassa tällä hetkellä Tanskassa ja Hollannissa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA hyväksyi viime syksynä Virkkulankylä Oy:lle yleishyödyllisen yhteisön statuksen, mikä mahdollistaa ARA-rahoituksen hakemisen.


Aiheeseen liittyviä linkkejä:

HoviKoti, ”Palvelukoti Outokummun Kuusjärvelle”

Karjalainen, ”Diplomityö Virkkulan seniorikylästä palkittiin”, 11.11.2014

Tero Weman, ”Virkkulan Seniorikylä. Virikkeellisen yhteisöasumisen konsepti ikääntyville”, Tampereen teknillinen yliopisto, 2013

Siuntio haluaa metropoli-option Lohjan ja Porvoon tapaan

Siuntion kunnanvaltuusto käsitteli maanantain 2.2 kokouksessaan lausuntoa maan hallituksen esitykseen metropolihallintolaiksi. Lausunto tulee antaa valtiovarainministeriöön keskiviikkoon 4.2 mennessä.

Maan hallituksen esityksessä metropolihallintolaiksi Siuntiota ei ole luettu metropolihallintoalueeseen.

Nyt kuitenkin Siuntion kunnanvaltuusto päätti selvin äänin 24 – 3 (Holmlund, Kokkonen, Johansson), että Siuntion kunnalla tulisi olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon, kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan.

Kunnanvaltuusto tuli näin ollen toistaneeksi aikaisemmin (16.6.2014) metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraporttiin antamassaan lausunnossa esitetyn näkemyksensä.

Nyt hyväksytyssä lausunnossa Siuntio katsoo myös, että lakiesityksessä määritellyistä metropolihallinnon tehtävistä syntyvistä kustannuksista suurin osa muodostuu Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle keskittyvästä liikenteestä, jonka vuoksi kuntien maksuosuuksien tulisi jakautua suoriteperusteisesti.

Lisäksi Siuntio katsoo lausunnossaan, että metropolihallintoalueen ylimmän päätöksentekoelimen, eli metropolivaltuuston, edustuksen ja paikkamäärän tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella jäsenkunnalla metropolivaltuustossa on vähintään yksi takuupaikka.

Hyväksytyssä lausunnossa tuotiin osittain esiin tarve selvittää lain vaikutukset metropolihallintoalueen ulkopuolelle jääviin alueisiin ja kuntiin.

Siuntion Keskustan Åke Holmlundin vastaehdotuksena oli myös kunnanhallituksessa esillä ollut lausunto, joka noudattaa valtakunnallisen Keskustan kotikunta-maakuntamallia, joka piti sisällään ajatuksen koko Uudenmaan kuulumisesta maakunnallisen ”metropolihallinnon” alaisuuteen.

Kunnanvaltuuston äänestyksessä hävinneen Keskustan kotikunta-maakuntamallin kannalle asettuivat Siuntion Vihreiden Yrjö Kokkonen ja Birgitta Johansson.

Pääkirjoitus: Nouseeko Keskustan kotikunta-maakuntamalli uudelleen esiin valtuustossa?

Siuntion kunnanvaltuuston huomisen 2.2 kokouksen käsittelyssä (§ 3) on lausunnon antaminen Stubbin hallituksen esitykseen metropolihallintolaiksi. Kunnan lausunto tulee antaa valtiovarainministeriölle keskiviikkoon 4.2 mennessä.

Valtiovarainministeriön lähettämässä lausuntopyynnössä lausunnonantajilta on pyydetty kannanottoa verrattain pitkään listaan lakiehdotusta liittyviin kysymyksiin.

Lausunto oli kunnanhallituksen käsittelyssä (§ 6) maanantain 19.1 kokouksessa. Kunnanhallituksessa syntyi yllättäen sinänsä mielenkiintoinen ja demokraattisen päätöksenteon kannalta asiaan kuuluva äänestys.

Vastakkain äänestyksessä olivat esittelijän pohjaehdotus ja Siuntion Keskustan Arto Varpion vastaehdotus, missä lähinnä katsottiin, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa toteuttaa.

Varpion ehdotusta voi kokonaisuutena kuvata valtakunnallisen Keskustan jo pitkään esillä pitämään kotikunta-maakuntamalliksi, missä koko Uusimaa kuuluisi yhteisen ”metropolihallintoalueeseen”.

Varpion kotikunta-maakuntamallin kannalle asettuivat Siuntion Kokoomuksen Heikki Kaisla ja Johanna Nygård.

Hyväksytyssä pohjaehdotuksessa katsottiin puolestaan, että Siuntiolla tulee olla Lohjan ja Porvoon kaltainen optio päättää siitä, haluaako kunta kuulua metropolihallintoalueeseen.

Voittaneessa ehdotuksessa katsottiin myös, että ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset metropolialueen ulkopuolelle jääviin Uudenmaan alueisiin ja kuntiin.

Siuntion kunnanvaltuuston aikaisemmassa 16.6.2014 hyväksytyssä lausunnossa metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraporttiin todettiin muun muassa seuraavaa:

Siuntion kunta katsoo, että jos metropolihallinto toteutetaan laajalla mallilla, tulisi aluerajaus olla työryhmän esittämää suppeampi, jolloin metropolihallinnossa olisi mukana ainoastaan Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Jos taas metropolihallinto toteutetaan vähimmäistehtävä mallilla, tulisi metropolihallinnossa ehdottomasti olla mukana myös Siuntio muiden työryhmän esittämien Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa. Erityisesti, Siuntio kuuluu, yhdessä Inkoon kanssa, vähimmäistehtävät-mallin mukaisessa aluerajauksessa saavutettavuustarkastelun perusteella Lohjan vaikutuspiiriin. Lisäksi, Siuntion kunta on ja tulee olemaan vastaisuudessa entistä kiinteämpi osa metropolialuetta läheisen sijaintinsa, rata- ja liikenneyhteyksiensä sekä yhteisten liikennejärjestelyiden että jätevesikäsittelyn takia.

Nyt ehdotettava lausunto on metropoli-option osalta linjassa aikaisemman lausunnon kanssa. Tosin aikaisemmassa lausunnossa Siuntion kanta metropolialueeseen kuulumisen suhteen on ehdottomampi ja kuvastaa perustelujen osalta muuttunutta tilannetta, esimerkiksi Lohjan saaman metropoli-option suhteen.

Onko nyt esitettävä lausunto riittävä esitetyn tavoitteen – metropoli-option – saavuttamiseksi?

Lohja toimi hyvin aktiivisesti valtiovarainministeriöön päin tavoittellessaan mahdollisuutta päättää metropolialueeseen kuulumisesta.

Tarvittaisiinko Siuntiossakin vastaavaa toimintaa, mikäli Siuntion tavoite on todellinen? Onko se sitä?

Mediassa on viime aikoina pidetty varsin ahkeraan yllä näkemystä, joka tukisi pikemminkin Keskustan kotikunta-maakuntamallin kaltaista ratkaisua: koko maakuntaa koskeva ”metropolihallinto”.

Ollaanko Uudellamaalla asettumassa jo tuleviin hallitusasetelmiin, joka tarkoittaisi maan hallituksen uudistuspolitiikan romuttamista koko Suomen väkirikkaimman ja talouden kannalta painoarvoisimman alueen kehittämiseksi?

Nouseeko tämä malli uudelleen esille tulevassa valtuustokokouksessa ja tähänkö todellisuudessa tähdätään: päätettiinpä niin tai näin?

Virkkulankylä Oy:n ja kunnan välinen yhteistyösopimus valtuuston käsittelyyn

Siuntiolaisen senioriasumisen kannalta uusi päänavaus

Virkkulankylä Oy:n ja Siuntion kunnan välinen yhteistyösopimus on tulossa ensi maanantaina 2.2 valtuuston käsittelyyn.

Virkkulankylä Oy on uuden viihtyisän ja virikkeellisen asumisympäristön konseptin (Virkkulan seniorikylä) mukaiseen seniorirakentamiseen keskittynyt yhtiö. Virkkulankylä Oy:n tarkoituksena on toteuttaa konseptin mukainen hanke Siuntion kuntakeskukseen.

Hanke koostuisi noin 2000 kerrosneliömetrin suuruisesta ja noin 40 asukkaan palvelutalosta sekä noin 5000 kerrosneliömetristä erilaisia asuinrakennuksia ja ryhmäkodeista, joissa olisi asuntoja noin 120 asukkaalle.

Toteutuessaan hanke loisi Siuntioon paljon kaivattuja työpaikkoja ja lisäisi kunnan työpaikkaomavaraisuutta.

Siuntion kunta

Siuntion kunta

Yhteistyösopimus: kaavamuutos ja tonttikaupan esisopimus

Alustavien selvitysten perusteella hankkeeseen soveltuvan alueen tonttikokonaisuus sijaitsee Haagantien ja Siuntiontien risteyksen tuntumassa. Alue on kunnan omistuksessa ja se on asemakaavassa tällä hetkellä merkitty maa- ja metsätalousalueeksi.

Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia kaavamuutoshankkeen käynnistämisestä, aikataulusta sekä kustannusten jakamisesta.

Yritys vastaa kaikista kaavoituskustannuksista.

Kunnallistekniikan rakentamisen kannalta suunnitellun alueen sijainti on erinomainen, sillä alue liittyy saumattomasti jo olemassa olevaan rakenteeseen.

Kaavoitusprosessin kestoksi on alustavasti arvioitu noin vuosi, jolloin hankkeen toteutus voisi alkaa keväällä 2016.

Lisäksi yhteistyösopimuksella sovitaan myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen lähtökohdista ja raameista.

Alustavien laskelmien mukaan kunnan nyt omistamasta alueesta saatava maanmyyntitulo on huomattava.

Siuntion RKP yritti jarruttaa yhteistyösopimuksen etenemistä

Yhteistyösopimus oli kunnanhallituksen käsittelyssä 19.1 (§ 3). Siuntion RKP:n Mikko Malmgren ehdotti asian jättämistä pöydälle.

Äänin 8-3 kunnanhallitus päätti kuitenkin esittää valtuustolle sopimuksen hyväksymistä. Pöydälle jättämisen puolesta äänestivät Siuntion RKP:n Malmgren, Karell ja Martin.

Malmgren jätti asiasta jopa eriävän mielipiteen, jota hän on tuonut varsin ponnekkaasti esille muun muassa sosiaalisessa mediassa.


Siuntion kunnanvaltuuston esityslista 2.2.15

 

Keskustan Varpion ehdotus: ”Metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda”

Siuntion kunnanhallituksen viikko sitten (19.1) pidetyssä kokouksessa syntyi poliittista vääntöä Siuntion lausunnosta maan hallituksen esitykseen metropolihallintolaiksi. Asia ilmenee tänään (26.1) julkistetusta kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjasta (§ 6).

Pohjaehdotus sai vastaansa Arto Varpion (kesk) ehdotuksen, jonka mukaan metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Varpion ehdotuksen mukaan esitetyssä muodossaan metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle.

Vastaehdotuksessa annettiin kuitenkin hieman tilaa ajatukselle ”metropolihallinnon” toteutumisesta:

Jos metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa.

Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE –palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämistehtävät.

Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi.

Varpion ehdotusta kannatti Siuntion Kokoomuksen Heikki Kaisla. Äänestyksessä kuitenkin esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Karell, Koroma-Hintikka, Malmgren, Martin, Parviainen, Ryynänen, Laaksonen) – 3 (Kaisla, Nygård, Varpio). Tanskanen pidättäytyi äänestämästä. Varpio jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Käytännössä Varpion ehdotus lienee edusti jokseenkin tyylipuhdasta Keskustan markkinoimaa kotikunta-maakuntamallia. Tässä suhteessa Siuntion Kokoomuksen Kaislan ja Nygårdin asettuminen Varpion ehdotuksen kannalle oli mielenkiintoinen.

Voittaneen pohjaehdotuksen mukaan kunnanhallitus esittää kuitenkin valtuustolle lausuntoa, jonka eräänä pääviestinä on Siuntion halu saada Lohjan ja Porvoon kaltainen metropoli-optio: mahdollisuus päättää itse metropolihallintoon kuulumisesta.

SST-TEAM, 26.01.2015

Tukevatko voimassa olevat asemakaava ja katusuunnitelma uutta kevyen liikenteen väylää?

WP_20150117_006

Siuntion Bollstadintien ja asematunnelin yhdistävän kevyen liikenteen yhteyden rakentamiseen liittyviä vaiheita päätöksentekoineen ei voida hyvällä tahdollakaan kuvata selkeiksi ainakaan asiaa sivusta seuranneiden silmin katsottuna.

Silti väyläosuuden rakentaminen on osa Haagan asuinalueen ja kuntakeskuksen yhdistävää kevyen liikenteen väylää, jonka toteuttamiseen on suhtauduttu ylipäänsä jokseenkin myönteisesti. Tämä kävi ilmi viime vuoden (2014) elokuussa pidetyssä yleisötilaisuudessa.

Kunnanhallituksen maanantaina 19.1 tekemän päätöksen mukaan kunta hakee – monien vaiheiden jälkeen – puuttuvan väylän osuuden toteuttamiseksi rasitetta kulkuoikeudella.

Edessä on siis rasitetoimituksen suorittaminen väylän osuutta koskien.

Asiassa on jäänyt kuitenkin vähemmälle huomiolle se kysymys, löytyykö kunnalta voimassa olevaa asemakaavaa ja katusuunnitelmaa, joihin nyt rakennettavaksi aiottu väylän osuus pohjautuisi?

Tätä kysymystä sivuttiin osittain elokuun yleisötilaisuudessa, missä esillä oli ainoastaan erilaisia karttojen yhdistelmiä, joita oli lisäksi täydennetty rakentamistavoitetta havainnollistavin kuvioin ja viivoin.

Kunnan luottamushenkilöiden ja muiden asiaan lähemmin perehtyneiden taholta onkin esitetty ihmettelyä sen suhteen, että ainakaan tähänastisen tiedon valossa ei olisi vielä esitetty sellaista voimassa olevaa asemakaavaa tai katusuunnitelmaa, joka tukisi nyt esillä olevaa oikaisevaa väylän osuutta.

Esitettyjen näkemysten mukaan voimassa oleva asemakaava tukisi ainoastaan Bollstadintien kanssa yhdensuuntaisen kevyen liikenteen väylän rakentamista.

Toisaalta kevyen liikenteen väylien tulee olla voimassa olevien katusuunnitelmien mukaisia, jotka seuraavat voimassa olevaa asemakaavaa.

Katusuunnitelma on virallinen asiakirja, jonka sisällöstä ja hyväksymisestä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja –asetuksessa (erityisesti asetuksen 9 luku).

SST-TEAM, 25.1.2015

Kunnanhallitus päätti hakea kulkuoikeutta rasitteella kiistellyssä väylähankkeessa

WP_20150117_003

Sopua ei sittenkään saavutettu?

Kunnanhallitus päätti maanantain 19.1 kokouksessaan (§ 5) hakea kulkuoikeutta rasitteella Bollstadintien ja asematunnelin yhdistävän kevyen liikenteen väylän rakentamisen loppuun saattamiseksi.

Kunnanhallituksen päätös perustuu näkemykseen, jonka mukaan kunta ja maanomistajat eivät olisi päätyneet sopuun maanhankintaan liittyvissä kysymyksissä.

Kunnanhallitus on lähtenyt olettamuksesta, jonka mukaan maanomistajat eivät ole hyväksyneet teknisen lautakunnan aikaisempaa tarjousta. Tästä on tehty se johtopäätös, että on tarpeen hakea kulkuoikeutta rasitteella.

Kunnanhallitus on myös linjannut, että rasitteesta aiheutuvasta haitasta on rasitetun maan omistajalla oikeus saada korvaus. Jos rasitteen saaja ja rasitettu eivät pääse korvauksesta yksimielisyyteen, määrää rasitetoimitus korvauksen suuruuden.

Julkisuudessa – mm. sosiaalisessa mediassa – esillä olleissa luottamushenkilöiden välisissä keskusteluissa on annettu ymmärtää, että sovun saavuttamiseen liittyvä olettamus ei kenties olisikaan täysin yksikäsitteisen selkeä. Asianosaisille maanomistajille on aiheutunut myös asianajokuluja.

Syntyykö päätöksenteosta vielä laajempi juridinen kiista maanomistajien ja kunnan välille, on toistaiseksi hämärän peitossa.

WP_20140813_005WP_20150117_006

Pitkään kiistelty väyläprojekti

Jo vuoden 2014 loppukeväästä lähtien vireillä ollut väyläprojekti Haagan ja kuntakeskuksen yhdistävän kevyenliikenteen väylän rakentamiseksi on herättänyt voimakasta huomiota kaikkien värikkäiden vaiheidensa myötä.

Käytännössä väylästä puuttui Bollstadintien ja asematunnelin välinen yhteys.

Viime vuoden elokuussa kunnan tilaama urakoitsija rakensi osan tästä yhteydestä kunnan omistamille maille.

Tämä tapahtui ennen asiasta järjestettyä yleisötilaisuutta ja ilman väylän kokonaistoteutuksen suunnittelua ennakkoon, eteen tulevien mahdollisten rasitteiden tai maanhankinta-ongelmien ratkaisuista puhumattakaan.

Lähtökohdat projektin käynnistymiselle olivat varsin epämääräiset ja erikoiset.

Elokuun yleisötilaisuudessaan esitettiin hyvin selkeästi, että poliittinen paine väylän rakentamiseksi on kova.

Lisäksi kunnan maille pikaisesti rakennetun väyläosuuden todettiin elokuun yleisötilaisuudessa toimivan paineena väylän rakentamiseen liittyvien loppujen ongelmien ratkaisemiseksi.

Vauhdilla ja mutkat suoriksi laittavalla poliittisella paineella alkuunpantu projekti jämähti kirjaimellisesti jäihin nyt jo yli puoleksi vuodeksi.

STT-TEAM, 25.1.2015

%d bloggers like this: