Siuntion Sanomat

Etusivu » Sote-uudistus

Category Archives: Sote-uudistus

Mainokset

Siuntio voittajien joukossa sote-uudistuksessa: kunnan rahoitusosuus laskee 34 euroa/asukas

Hallitus jätti torstaina (4.12) eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämislakiesityksen. Asiasta kertoo sosiaali- ja terveysministeriön tiedote (289/2014). Tiedotteen mukaan samalla julkistettiin myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arviolaskelma tulevista sote-kustannuksista.

Sote-uudistuksessa koko maa jakautuu 5 järjestämisvastuussa olevaan sote-alueeseen.

Varsinainen sote-palvelujen tuottamisvastuu on sote-alueilla olevilla kuntayhtymillä, joita voi olla koko maassa enintään 19. Kuntayhtymät voivat myös ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä.

Sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2016 alussa ja kuntayhtymät taas vuoden 2017 alussa. Siuntio kuuluu Eteläiseen sote-alueeseen, joka noudattaa pääasiassa nykyisen HYKS-erityisvastuualuetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tämän hetkisten kuntakohtaisten menojen ja uuden sote-järjestämislain mukaisen laskentamallin kuntakohtaisten rahoitusmaksujen eroista STM:n tiedotteessa todetaan muun muassa seuraavaa:

Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja (2300 -5500 euroa/asukas). Pienemmät kustannukset voivat olla merkki tehokkaasti hoidetuista palveluista tai siitä, ettei palveluja tarjota yhtä kattavasti kuin toisaalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Laskelmia ovat arvioineet myös valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto. Suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa/asukas vuodessa. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon/asukas.

Sote-järjestämislakiesityksen mukaisessa rahoitusmallissa kunnat maksavat sote-alueille kapitaatio- eli väestömääräpohjaiseen malliin perustuvan maksun. Sote-alueet puolestaan korvaavat tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille palvelujen tuottamisesta.

Yksittäisen kunnan sote-alueelle maksaman rahoitusmaksun määräytymisessä käytettävää kapitaatiomallia (paino 20 %) painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä (paino 80 %).

STM:n julkiaseman arviolaskelman mukaan Siuntio on yksi eteläisen sote-alueen 13 kunnasta, joiden laskentamallin mukaisen kunnan rahoitusosuuden laskennallinen muutos osoittaa kustannusten laskua. Siuntion laskennallinen rahoitusosuus asukasta kohden laskee 34 eurolla (2 664 €/as. → 2 630 €/as.).


Lue lisää:

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi 4.12.2014

Kuntakohtaiset laskelmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista

Mainokset

Sosiaali- ja terveysministeriö: Hallituksen esitys sote-laiksi on valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tälle päivälle (25.11) kirjatussa tiedotteessa kerrotaan, että hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on valmistunut.

Hallituksen lakiesitys annetaan eduskunnalle ensi viikon torstaina 4.12.2014.

STM:n tiedotteen mukaan parlamentaarinen ohjausryhmä saanut sovittua sote-järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen.

Eduskunnalle annettavaan lakiesitykseen on tehty täsmennyksiä palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien enimmäismäärän osalta. Kuntayhtymiä voi olla enintään 19. Lisäksi on määritelty tuottamisvastuussa olevalta kuntayhtymältä vaadittavista kriteereistä, kuntien rahoitusvastuun perusteista sekä sote-alueet ja niihin kuuluvat kunnat.

Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuussa olevia sote-alueita on viisi: eteläinen sosiaali- ja terveysalue, itäinen sosiaali- ja terveysalue, keskinen sosiaali- ja terveysalue, läntinen sosiaali- ja terveysalue ja pohjoinen sosiaali- ja terveysalue.

Siuntio kuuluu eteläiseen sote-alueeseen, missä tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä on korkeintaan 4. Pääsääntönä sote-alueiden muodostamisessa on ollut se, että ne pohjautuvat pitkälti aikaisempiin terveydenhuollon erityisvastuualueisiin, eli erva-alueisiin.

Eteläiseen sote-alueeseen kuuluvien Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tuotantoalueiden lisäksi mukaan on otettu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kunnat.

Stm:n tiedotteen mukaan sote-alueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla uudistuksen tullessa voimaan. Lisäksi uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Perjantain sote-sopua romutetaan – professori Tuori jälleen tyrmäyslinjalla

Stubbin hallituksen päivät alkavat käydä vähiin ja valmista pitäisi saada aikaiseksi monellakin saralla. Ehkä osin aiheesta on kohdistettu voimakkaita epäilyjä loppujen hallituspuolueiden kykyyn saattaa päätökseen yhtään mitään. Irtiotoilta hallituksen riveistä ei ole vältytty, vaikka samoissa riveissä toimitaankin. Eduskuntavaalien 2015 lähestyminen ei voi olla näkymättä ja kuulumatta varsinkaan oppositiopuolueiden retoriikassa. Osa edellä mainituista irtiotoistakin selittynee samalla logiikalla.

Parlamentaarisessa järjestelmässä hallituspuolueet ovat grillauksen, kritiikin ja epäilyjen kohteena. Tämä on täysin normaalia. Oppositiopuolueiden ja yhteiskunnan eri asiantuntijatasoilta tarjoillaan näkökulmia, jotka eivät välttämättä mairittele varsinkaan päähallituspuolueita. Pientä hiillostusta ja erilaisten vaihtoehtojen väläyttelyä aina tarvitaan, asiassa kuin asiassa. Sillä on tärkeä merkityksensä.

Silti toisinaan hiipii mieleen ajatus, mahtavatko kaikki esiin marssitetut asiantuntijat sittenkään olla yhteiskunnan kokonaisetua ajattelevia. Eivät. Osa on puhtaita lobbareita, joiden intresseissä on käyttää omaa asiantuntijuuttaan kapeamman yhteiskunnallisen sektorin hyväksi. Oman lukunsa muodostavat asiantuntijat, joiden lausunnoista loistaa eräänlainen fiksoituminen valikoituun joukkoon yksityiskohtia. Nämä yksityiskohdat voivat edustaa esimerkiksi vakiintuneita tulkintoja voimassa olevasta lainsäädännöstä. Fakta puree mutta pureeko se liikaa, mikäli lopputulos on joka vaiheessa sama kylmää vettä niskaan: ei kelpaa.

Vaikka hallituspuolueisiin ei tunnettaisi enää kovinkaan paljoa luottamusta, ne ovat kuitenkin varsinaisia vastuunkantajia käynnissä olevissa uudistushankkeissa. Toisaalta luulisi, että kaiken arvostelun keskellä tohdittaisiin uskoa edes laajapohjaiseen parlamentaariseen valmisteluun. Ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kohdalla tästä on kyse.

Viime perjantaina (14.11) sote-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi sopuun tuotantovastuun määritelmästä. Samalla sovittiin lukumäärällisistä raameista eri sote-alueiden sisällä toimiville tuotantovastuullisille kuntayhtymille. Parlamentaarisen valmistelun tuloksellisuus loi välittömästi toivoa myös päähallituspuolueiden riveissä.

Nyt yhtäkkiä peitset on kuitenkin nostettu kohti koko laajapohjaista parlamentaarista valmistelua. Asiasta kertoo muun muassa aamun (18.11) Lapin Kansa, jonka pelkkä raflaava otsikko ”Sote ei juuri selkiintynyt” ei mieltä ylennä.

Myös Ylen aamu-uutiset (18.11) marssitti haastateltavaksi perustuslakiasiantuntijan ja professorin Kaarlo Tuorin. Tuori toisti jälleen kerran teesinsä, joiden perusteella hän myös tyrmäsi parlamentaarisen ohjausryhmän aikaansaannokset. Palaaminen aina samaan lähtökohtaan – pohjimmiltaan kunnalliseen itsehallintoon – tuntuu puuduttavalta. Valitukset vallan ja rahan siirtymisestä, erityisesti pienemmiltä kunnilta, suuremmille kuntayhtymille kalskahtavat oudoilta jo nykyisten palvelurakenteiden tuottamien kokemusten perusteella. Valitukset tuntuvat erikoisilta myös parlamentaarista valmistelua vasten tarkasteltuna.

Entäpä kuntauudistus ja sen myötä syntyvät suuremmat rakenteelliset kokonaisuudet?

Miettimisen arvoinen asia on myös se, mitä käsitteellä uudistaminen sinänsä tarkoitetaan?

Soten tuotantovastuusta sopu: HUS:ia ei pilkota mutta mihin katosi kuntauudistus?

Vajaa viikko sitten (12.11) Länsi-Uusimaa -lehti räjäytti uutispommin huhumyllyistä, joiden mukaan Stubbin hallitus olisi viime metreillä muuttanut sote-järjestämislain luonnosta. Huhujen mukaan HUS olisi hajotettu. Sen kummemmin HUS:n toimitusjohtaja kuin Lohjan sairaanhoitopiirin johtajakaan eivät olleet tietoisia huhujen todenperäisyydestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi kuitenkin perjantaina 14.11 sopuun tuottamisvastuun määritelmästä, jonka mukaan yksittäinen kunta ei voi toimia tuotantovastuullisena toimijana. Samalla parlamentaarinen ohjausryhmä linjasi viiden järjestämisvastuussa olevan sote-alueen sisällä toimivien tuottamisvastuullisten kuntayhtymien enimmäismäärän seuraavasti (ks. STM:n tiedote, 14.11.2014):

– OYS-erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– KYS-erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään neljä tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– TaYS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään neljä tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– TyKS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään kolme tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

– HYKS- erva-alueelle muodostuvalle sote-alueelle enintään kolme tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

Koko maassa soten tuotantovastuun saa siis korkeintaan 19 (5+4+4+3+3) kuntayhtymää.

Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina 15.11 parlamentaarisen ohjausryhmän ratkaisusta erityisesti Uudenmaan näkökulmasta. Uutisen mukaan HYKS-erityisvastuualueeseen kuuluvalla HUS:lla olisi jatkossa tuottamisvastuu koko Uudellamaalla. HYKS-erityisvastuualueelle muodostuvaan järjestämisvastuulliseen sote-alueeseen kuuluvat Uudenmaan lisäksi myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tuotantoalueet. Helsingin Sanomien (15.11) haastattelema HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén totesi ilahtuneena:

Tämä on erittäin hyvä lopputulos, joka vastaa sekä potilaiden että veronmaksajien etua … Tältä pohjalta on mahdollista toteuttaa hyvin saumattomasti toimivat palveluketjut.

Monet varmasti yhtyvät Aki Lindénin näkemykseen. Ainakin yksi pala näyttää loksahtaneen paikalleen hallituksen uudistusruljanssissa. Sen keskiössä kunnat ovat jo vuosien ajan joutuneet käyttämään energiaansa lukemattomiin raportteihin ja lausuntoihin.

Entäpä menneen Kataisen hallituksen varsinainen kärkihanke: suuri kuntauudistus? Onko kuntauudistus jo käytännössä haudattu? Se on ainakin varmaa, että kuntarakennelaki (ent. kuntajakolaki) ja siihen ympätyt kielilain muutokset astuivat voimaan kesällä 2013.

Tässä välissä kunnat ovat joutuneet loihtimaan erinäisen määrän lausuntoja valtiovarainministeriölle. Kuntauudistukseen kuuluva metropoliuudistus on myös sekoittanut pakkaa Siuntionkin osalta. Lisäksi löytyy samaan kategoriaan kuuluvia alahankkeita ja linjaavia päätöksiä.

Kuntien ja kuntalaisten näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää. Varmaan oli viisas ratkaisu irrottaa sote-uudistus lähes pakonomaisesta kytkennästään kuntauudistukseen ja siirtyä laajapohjaiseen parlamentaariseen valmisteluun. Tuloksia on havaittavissa.

Juuri nyt on meneillään 6. lokakuuta alkanut selvitysavustusten hakuaika vuodelle 2014. Toisin sanoen, valtiovarainministeriöltä on haettavissa avustuksia kuntien yhdistymisselvityksistä aiheutuviin kustannuksiin.

Miten lienee Siuntion laita?

Aikaisemmat linjaukset puhuvat selkeästi lausuttujen kuntarakenneratkaisujen puolesta. Miksi mitään ei tunnu liikahtavan Siuntion osalta?

Huhumylly pyörii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hajottamisen ympärillä

Huoli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hajottamisesta on noussut pintaan useaan otteeseen viime vuosien aikana. Kataisen hallituksen aloittama sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (sote-uudistus) ei ole ollut omiaan ainakaan helpottamaan pelkoja HUS:n tulevaisuuden suhteen. Pelot ovat saaneet vipinää aikaiseksi varsinkin monien suurempien kaupunkien ja niiden lähikuntien päättäjissä. Eräinä esimerkkeinä ovat Lohja ja sen ympäryskunnat, joille HUS-alueeseen kuuluva Lohjan sairaala on elintärkeässä merkityksessä.

Siuntiolla on ollut johdonmukainen näkemys HUS:n säilyttämisen puolesta. Siuntion käsitys Lohjan keskeisestä merkityksestä palvelurakenteen kannalta on ollut myös selvä.

Vielä maaliskuussa 2013 HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ilmaisi tyytyväisyyttään tiedotteessa, joka koski juuri julkistettua selvityshenkilöiden raporttia ja esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta. Tuolloin selvitysmiehenä toimineen Lindénin mielestä paineet HUS:n hajottamiseksi saatiin pääasiassa torjuttua. Toisaalta sote-uudistuksen eri vaiheet ovat osanneet pitää HUS:n säilyttämisen puolesta puhuvia asiantuntijoita ja päättäjiä jännityksessä. Hajottamista ei ole kerta kaikkiaan pidetty järkevänä. Hajottamisen on katsottu johtavan kustannusten karkaamiseen ja laadun kärsimiseen. Näihin haasteisiin HUS on kyennyt vastaamaan hyvin valtakunnallisissa vertailuissa.

Alexander Stubbin hallituksen aloittaessa toimikautensa 24.6.2014, antoi sote-uudistuksen parlamentaarinen valmisteluryhmä omat linjauksensa heti 25.6.2014. Näille linjauksille pohjautuva sote-järjestämislakiluonnos on ehtinyt olla kuntien ja muiden tahojen lausuttavana. Maata ollaan jakamassa viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon alueeseen, joilla on järjestämisvastuu kaikista sote-palveluista. Nykyisten sairaanhoidon erityisvastuualueiden pohjalta muodostettavien sote-alueiden sisällä on tarkoitus määritellä ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka ovat varsinaisessa tuottamisvastuussa (tuotantoalueet). Tässä yhtälössä muuhun maahan verrattuna erityisen haasteellisella alueella toimivan HUS:n säilyttäminen on nähty mahdolliseksi.

Stubbin tynkähallituksen toimintakykyyn ja sote-uudistuksen maaliin saattamiseen on kohdistunut voimakkaita epäilyjä, joita eräiden ministereiden ulostulot eivät ole ainakaan hälventäneet. Silti sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytyvä sote-uudistuksen aikataulu toteaa, että esitys sote-järjestämislaista on tulossa eduskunnan käsittelyyn marraskuun aikana. Sote-uudistus vaikuttaa siis lähestyvän loppusuoraa.

Keskiviikon 12.11.2014 Länsi-Uusimaa (sivu 3) pudotti aikamoisen uutispommin kertomalla huhumyllystä, jonka mukaan ”Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hajoaa”. Huhujen mukaan lakiluonnosta oltaisiin muokattu viime metreillä siten, että HYKS-erityisvastuualuetta vastaavalla sote-alueella ”olisi 4-5 tuotantoaluetta, jotka tuottaisivat myös erikoissairaanhoidon kokonaisuudessaan aivan erikoistuneimpia hoitoja lukuunottamatta”. Tämä tietäisi HUS:n hajoamista. Saman uutisen mukaan niin HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kuin Lohjan sairaanhoitopiirin johtaja Raimo Kekkonenkin olivat asian suhteen pelkkien kuulopuheiden varassa.

Olipa kyse puhtaista huhupuheista tai ei, on viesti kaikkea muuta kuin tervetullut sen epävarman toimintaympäristön keskellä, missä Uudenmaan alueen kaupungit ja kunnat joutuvat suunnistamaan.

%d bloggers like this: