Siuntion Sanomat

Etusivu » Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi

Mainokset

Tulehduskipulääkkeet vähintään yhtä vaarallisia kuin liikennetapaturmat

WP_20150130_002

Huolimatta tulehduskipulääkkeiden hyödyistä, ei kyse ole täsmälääkkeistä, mihin perustuvat myös tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksetkin, kirjoittaa proviisori Katariina Kalsta Apteekkariliiton ylläpitämän Apteekki.fi-sivuston blogissa. Sama koskee myös monia muita lääkkeitä.

Kalstan mukaan tulehduskipulääkkeiden kyky poistaa kipua perustuu niiden kykyyn estää tulehduksen välittäjäaineen tuotantoa elimistössä. Tämän hintana on elimistön suojamekanismien estäminen, jonka seurauksena syntyy limakalvovaurioita suolistoon. Seurauksena voi olla maha- tai pohjukaissuolihaava.

Mahahaava ei ole puolestaan vaaraton, sillä maassamme kuolee vuosittain noin 200 – 400 henkeä tulehduskipulääkkeiden aiheuttamaan haittaan ruuansulatuskanavassa, kirjoittaa Kalsta.

Samalta vaivalta pelastuu täpärästi vielä suurempi määrä.

Kalsta toteaa, että kuolemasyytilastojen perusteella tulehduskipulääkkeet vaikuttavat olevan vähintään yhtä vaarallisia kuin liikennetapaturmat. Silti kolarit ja liikenneturvallisuus ovat julkisuudessa paljon enemmän esillä kuin lääkitysturvallisuus, mikä antaa helposti väärän kuvan lääkkeiden turvallisuudesta, kritisoi Kalsta.

Lähde:

Apteekki.fi

 


Keskisuomalainen: ”Haluatko tietää, mitä lääkärit ovat tallentaneet sinusta arkistoihinsa?”

Jatkossa jokainen 18-vuotta täyttänyt suomalainen voi itse tarkastaa, mitä potilastietoja hänestä on kirjattu terveydenhuollossa kertoo sanomalehti Keskisuomalainen uutisessaan tiistaina 12.1.

Keskisuomalaisen mukaan omien potilastietojen tarkastaminen onnistuu mihin vuorokauden aikaan tahansa ja mistä tahansa Suomessa käyttöön otetun kansallisen Potilastiedon arkiston, Kanta.fi-sivuston, ansiosta. Eri terveydenhuollon yksiköt tallentavat arkistoon potilastietoja omista tietojärjestelmistään, todetaan uutisessa. THL:n mukaan lähes kolmen miljoonan suomalaisen potilastietoja on siirretty arkistoon.

Potilas voi antaa suostumuksensa tietojensa käyttöön omakanta-palvelussa tai terveydenhuollon toimipisteissä, kertoo Keskisuomalainen. Lehden mukaan alkuvaiheessa potilastiedon arkistoon tallennetaan tiedot vain niistä käynneistä, jotka on tehty arkiston käyttöönoton jälkeen. Sen sijaan aiempaa hoitohistoriaa arkistoon ei tässä vaiheessa tule.

Keskisuomalaisen mukaan potilastiedon arkistoon tallennetaan esimerkiksi käyntien potilasasiakirjamerkinnät, tiedot kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksista, lääkitystiedot ja riskitiedot.

Arkiston tietoja pääsee omalta osaltaan katsomaan Kanta.fi-sivuston kautta Omakanta-palvelusta. Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Siuntion terveyspalvelut on liitetty Kansalliseen Terveysarkistoon (Kanta) 3.11.2014

Lähde:

Keskisuomalainen


Rapistuva vesijohtoverkosto vaarantaa suomalaisten terveyden

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen tavoite on, että riski sairastua vesijohtovedestä aiheutuvaan infektioon olisi Suomessa korkeintaan 1 sairaustapaus / 10 000 asukasta vuodessa. Tähän tavoitteeseen ei ole ylletty. Suomalaisia sairastuu vesivälitteiseen epidemiaan yli neljä kertaa tavoitearvoa enemmän, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa julkaistussa kirjoituksessa.

Kirjoituksen mukaan eniten vesivälitteisiä epidemioita on aiheuttanut Suomessa talousveden valmistukseen käytettävän pohjaveden likaantuminen. Tämä ei ole kuitenkaan merkittävin vesiturvallisuuden uhka tulevaisuudessa. Huolestuttavinta on, mitä tapahtuu talousveden jakeluverkostolle. 

Putkistoihin sidottu miljardien eurojen omaisuus heikkenee vähitellen puutteellisen ylläpidon ja riittämättömän peruskorjauksen takia. Uhkana on, että verkostojen korjausvelasta aiheutuvat vuodot ja putkirikot likaavat yhä useammin talousveden, kirjoituksessa todetaan.

Vesijohtoverkostojen ylläpito ja peruskorjaus on olennainen osa riskien hallintaa. Uudistetun vesihuoltolain 15.pykälä edellyttää, että vesihuoltolaitosten on muun muassa oltava selvillä laitteistojensa kunnosta ja tarkkailtava vuotovesien määrää vesijohtoverkossa.

Tulevaisuudessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota vesihuollon maksuista kertyneiden tulojen käyttöön, sillä verkostojen kunnostus tulee sitomaan resursseja merkittävissä määrin.

Tulee muistaa, että verkostojen uudistaminen tai kunnostaminen täytyy joka tapauksessa aloittaa joskus. Mitä myöhemmäksi korjaavat toimet lykätään, sen kalliimmaksi verkostojen haurastumisesta aiheutuvat toistuvat haverit tulevat. Pitkälle tulevaisuuteen siirretty verkostojen laajamittainen, nopeasti toteutettava uudistaminen voi olla liian kallis urakka hoidettavaksi, todetaan kirjoituksessa. (lue kirjoitus kokonaisuudessaan täältä)

Lähde:

THL:n blogi

 

Mainokset

Vastaa (huom. toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematta kommenttia. Kommentissa tulee olla todennettavissa oleva sähköpostiosoite, vaikka se tulisikin julkaistavaksi nimimerkillä.)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: